Yhteiskuntaluokka

 

Toisella luennolla käsiteltiin yhteiskuntaluokan käsitettä sekä siihen liittyen eriarvoisuutta. Tuotiin esille luokan määritelmiä sekä erilaisia luokkateorioita.

Kiinnostavaa oli ajatus luokan ”kuolemasta” 1980-luvulla, väite siitä että luokka käsitteenä ei pystyisi tavoittamaan nyky-yhteiskunnan sosiaalisia jakoja. Olisiko tähän kenties saattanut vaikuttaa aikakauden hyvä taloudellinen tilanne?

 Globalisaation myötä luokan käsite on kuitenkin ”rehabilitoitu” 1990-luvun lopulla, kun on selvästi havaittu, miten eriarvoisuus on kasvanut maailmanlaajuisesti.

Suomea ei perinteisesti ole nähty luokkayhteiskuntana, esimerkiksi verrattuna Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin. Toki luokkarakennetta on muovannut pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea, jossa sosiaalisia eroja on pyritty tasaamaan, mutta mielestäni silti luokkaerot on otettava huomioon myös tarkasteltaessa suomalaista yhteiskuntaa. Itse esimerkiksi olen huomannut oman luokkastatukseni nousseen keskiluokkaisemmaksi opiskelun aloittamisen myötä. Aiemmin toimeentuloni perustui viimesijaiseen toimeentulotukeen, jolloin koin asemani yhteiskunnassa hyvinkin alhaiseksi, kun nyt – saadessani itse asiassa vähemmän rahaa opintotuen muodossa – koen nousseeni kelvollisempaan yhteiskuntaluokkaan.

Erityisen kiinnostava ja luennonkin keskeisen sisällön muodostanut teoria oli Pierre Bourdieun luokkateoria, joka ottaa huomioon taloudellisen pääoman lisäksi myös muunlaiset pääoman muodot, kuten sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteet.

Keskeinen käsite Bourdieun teoriassa on habitus, mikä viittaa yksilön sosiaalisesti tuotettuun olemukseen yhdistäen kollektiivisen ja yksilöllisen.

Kiinnostavaa oli erityisesti huomio keskiluokan pyrkimyksestä määritellä itseään suhteessa ylempään luokkaan, sekä huomio siitä, että ”hallitseva luokka hallitsee maullaan”, ikään kuin ns. hyvällä maulla olisi mahdollista erottautua alemmista yhteiskuntaluokista ja pyrkiä kenties ylöspäin luokkajakorakenteissa.

Myytti Suomesta luokattomana yhteiskuntana on mielestäni menneen talven lumia; ovathan tulo- ja varallisuuserot viime aikoina kasvaneet jyrkästi. Mielenkiintoista oli myös luennolla esiin tuotu seikka, että liikkuminen luokasta toiseen on Suomessa vaikeutunut. Olettaisin tämän tarkoittavan liikkumista itseä ylempään luokkaan, koska ainakin luokka-asteikolla alaspäin liikkuminen on helppoa, kuten olen itse saanut todeta ollessani vailla koulutusta pelkän toimeentulotuen varassa lähdettyäni liikkeelle hyvinkin keskiluokkaisista oloista.