Tässä sunnuntain kuluksi olen lukenut kirjastosta lainaamiani, erikseen miehille ja naisille suunnattuja seksioppaita rinnan ja vertaillut niiden sisältöä. Eikä tälläkään rintamalla mitään uutta. Kyseessä ovat vuonna 2005 Kirjastudion julkaisemat "100 kysymystä naisesta.. ja seksistä" ja "100 kysymystä miehestä.. ja seksistä". Naisten oppaan on kirjoittanut naistentautien (tuokin termi hieman hankaa nahkaani...) ja synnytysten erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, "kliininen seksologi" (haha!) Anneli Kivijärvi.

Kirja on suurimmaksi osaksi naisia syyllistävää sontaa, ja ennen aivan viimeisten sivujen liitettä "eroottisista elokuvista" (avauksena "Tyttö sillalla", pääosassa näyttelijä "Vanessa Para"...) on kerrassaan rohkaiseva 10 kohdan lista "Parisuhdevinkkejä". Esimerkkinä sen sisällöstä nappaan vaikkapa kohdan 8:
 

 " Hellyyttä ja seksiä ei pidä pihdata eikä sillä käydä kauppaa parisuhteessa. Kun on sitoutunut jonkun elämänkumppaniksi, on sitoutunut myös harrastamaan seksiä. On luvannut tahtoa rakastaa. Myös seksi on tahdon asia. Parasta olisi suhtautua seksiin yhtä luontevasti kuin syömiseen. - - - Vaikka ei yhtään huvittaisi, ainakin kerran viikossa pitäisi venyä seksiin. - - - Nainen ei voi mitenkään järkevästi perustella, että 10-15 minuuttia kerran viikossa olisi liikaa." (kursivoinnit allekirjoittaneen)

Nyt seuraisi lista kirosanoja, ellen olisi ikineitseellinen ja -siveä, totaalisen haluton mutta umpikiero ja -laskelmoiva Nainen, jonka on alistuttava miehen pakottavien tarpeiden edessä, kärsittävä pakollinen paha, SEKSI. Hyi, inhottavaa! (Paitsi silloin viettelen viekkaasti puolisoni, kun haluan päästä vähän shoppailemaan, ja tarvitsen hieman käyttörahaa - eihän tuollaisessa arkitodellisuudessa nainen varmaankaan käy töissäkään...) 

Miten sairas ja surullinen näkemys naisen seksuaalisuudesta ja haluista, naisen ja miehen suhteesta, elämän jakamisesta kaikin tavoin, fyysisestä ja henkisestä rehellisyydestä, avoinna olosta, toisen kohtaamisesta!

 Ja btw, tämä nainen on ainakin pitänyt vastaanottoa Turussa, lääkäriasema Pulssissa. Ajattelin varata Annelilta ajan pyytääkseni omistuskirjoituksen tähän NIIN opettavaiseen pikku kirjaseen. 

 

Ja miten lääketieteen tohtori kehtaa nimittää itseään sellaisella totaalisen pseudotieteellisellä nimikkeellä kuin "kliininen seksologi"?! Minäkin voisin tältä istumalta ryhtyä kutsumaan itseäni seksologiksi ja ottamaan potilaita vastaan, sillä ammattinimike ei ole ns. nimikesuojattu, eli ei edellytä minkäänlaista tutkintoa. Naureskelenkin nykyisin tälle ammattikunnalle, jonka edustajia ilmaantuu koko ajan lisää julkisuuteen...

 

Illanjatkoja, toivottelee Seksologinne Laura